Lehdissä kirjoitettua:
Otteita Tero Salosen kirjoituksesta Aamupostiin 26.8.04

- Pelkäksi juonen kapeaksi luurangoksi, hyvän ja pahan taisteluksi, Tatarakas ei onneksi jää. Jouhevaan tarinaan tarvitaan aina konkreettisesti toimivia ja tekeviä henkilöitä, ja Tatarakkaaseen ne tulevat tanssin kautta. Vaikuttavinta Tatarakkaassa on siitä huokuva voimakas fysiikka. Esitys on samaan aikaan kuitenkin onneksi myös rauhallinen, eikä se vaahtoa ja vain uhoa ja julista.

Esityksen yleisilme on synkkä ja tumma, vaikka paha saadaankin syöstyä ratsailta leikin ja manausten avulla. Liiallinen iloisuus, puhumattakaan tekopirteydestä, loistaa ansiokkaasti poissaolollaan.

Kuvassa Marko Björs ja Anne Kaarina
Mari Areva kirjoitti Salon Seudun Sanomissa 29.8.2004 mm. näin:
-Helsingissä Auroran kentällä esitetään parhaillaan visuaalisesti upeaa ja Suomessa perin harvinaista teatteria. Hevosteatteriesitykseksi kutsuttu Tatarakas- näytelmä nimittäin yhdistelee sujuvasti uutta tanssi- ja liiketeatteria taito- ja kouluratsastukseen.
Kokonaisuutena esitys sekä hurmaa että herättää joukon ihmetteleviä kysymyksiä. Osaavien hevosten ja ratsastajien saumaton yhteistyö on huimaa katseltavaa.

Katsomaan kannattaa etsiytyä, vaikkei sen kummempaa heppahöperyystaustaa omaisikaan. Tämän tason esitystä ei Suomessa nimittäin nähdä kovinkaan usein!
Kira Schroeder kirjoitti Hufvudstadsbladetiin 22.8.2004:
- Här görs drama på nya villkor, ett delikat samspel mellan olika konstnärer och egensinniga djur.
Ljuset tonas ner, det är knappt man anar stjärnorna i cirkustältets tak. En eggande rytm, framknäppt på violin, emellanåt utbytt mot djembetrumma eller kantele, bildar en mjuk ljudmatta till en ordlös vokalsång som för tankarna till fornnordiska sagor och älvors viskningar.
Det vi bevittnar är en form av multikonst där sång, musik, hästakrobatik, dans och dressyrrit bildar en brokig väv.